Työaikalaki päivittyy 2020-luvulle

Aiempi työaikalaki on peräisin vuodelta 1996, jonka jälkeen työn luonne on muuttunut monella melkoisesti erityisesti tietotyöläisillä, joiden työ ei ole paikkaan sidottua. Aiempi työaikalaki ei ole esimerkiksi tuntenut etätyötä, mutta tämä muuttui uuden työaikalain astuessa voimaan 1.1.2020. Työaikalain uudistuksella pyritään saamaan lisää joustavuutta työaikajärjestelyihin ja helpotusta työntekijöiden muun elämän ja työn yhteensovittamiseen.

Tärkeimmät muutokset

Etätyö ja kotona tehty työ tulevat työaikalain piiriin

Vaikka etätyö on ollut monelle jo arkipäivää useamman vuoden, virallisesti työ, jota on tehty muualla kuin työpaikalla ei ole kuulunut työaikalain piiriin. Tämä on muun muassa tarkoittanut sitä ettei työnantajan tapaturmavakuutus ole ollut voimassa etätöitä tehdessä.

Joustotyöaika

Joustotyöaika mahdollistaa työn henkilökohtaisen räätälöinnin niin, että asiantuntija voi itse aikatauluttaa omat työnsä parhaalla katsomallaan tavalla oman aikataulunsa mukaisesti. Joustotyöaikaa voidaan käyttää työntekijöiden kohdalla joiden työajasta vähintään puolet on sellaista työtä, jota pystyy tekemään ajasta ja paikasta riippumatta. Usein joustotyöaika on käytössä asiantuntijoilla ja ylemmillä toimihenkilöillä. Kirjalliseen sopimukseen merkitään yksityiskohdat esimerkiksi viikkolepo. Työnantajan tehtäväksi jää myös tehtävien määrittely ja tavoitteiden asettaminen.

Työaikapankki

Lainmuutoksen myötä työaikapankki on mahdollista ottaa käyttöön kaikilla aloilla. Pankkiin voidaan säästää ja yhdistää työaikaa, ansaittuja vapaita tai rahamääräisiä etuja esimerkiksi lomarahaa. 180 tuntia on kalenterivuodessa maksimi tuntimäärä pankissa, mikä ei saa ylittyä.

Kohon työajanseurantapankki pitää kirjaa työntekijöiden työajasta ja liukumista. Koho myös ilmoittaa, jos työaikapankin maksimituntimäärä 180 tuntia on täyttynyt.

Liukuva työaika

Nykyinen maksimi liukuma +40 tuntia muuttuu lakiuudistuksen myötä +60 tuntiin. Miinustunteja saa olla 20. Päivittäinen enimmäisliukumamäärä kasvaa tunnilla eli neljään tuntiin. Työaikapankkiin voidaan siirtää enintään 60 tuntia liukumia neljän kuukauden seurantajakson aikana.

Ylityöt

Uuden työaikalain mukaan työntekijän työaika, johon lasketaan mukaan ylityöt, ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Vuosittainen ylitöiden enimmäismäärä korvataan enimmäistyöajalla, johon lasketaan mukaan ylityöt ja hätätyöt. Enimmäistyöaika vuodessa uuden työaikalain mukaan voidaan laskea näin: enimmäistyöaika viikossa 48h x viikkojen lukumäärä vuodessa 48 = 2304 h vuodessa.

Koho avuksi käytännön muutoksiin

Monessa yrityksessä muutoksia saattaa tulla työajanseurantaan. Työajanseurantaohjelmasta kannattaa tarkastaa taipuuko se moninaisiin työajan ja -tehtävien kirjauksiin ja saako palkkahallinto työaikatiedot helposti. Yrityksissä täytyy myös miettiä kuinka esimiehet hyväksyvät työntekijöiden työajan ja miten he myöntävät eri vapaita esimerkiksi työaikapankista ja liukumista.

Työajanseurannan avulla niin työnantaja kuin työntekijä pystyy suunnittelemaan työtä ja lukuja on helpompi seurata. Tuntien kirjauksella taataan myös riittävä lepoaika työstä. Kun työntekijällä on reaaliaikainen tieto kertyneistä tunneista, vapaista ja maksettavista korvauksista, oman työn ja muun elämän suunnittelu on helpompaa.

Työnantajalla on lain mukainen velvollisuus työaikakirjanpidon järjestämisestä. Työajankirjauksiin on tarjolla monia ohjelmistoja, mutta Kohon valttikorttina on työajanseurannan lisäksi helppo laskutus. Kohossa on automatisoitu laskutettavien tuntien kirjaus. Kohon avulla kustannusten ja kassan hallinta helpottuu, koska Kohosta saa reaaliaikaisesti työntekijä, projekti ja asiakaskohtaiset työaika- ja kassavirtatiedot.

Kiinnostuitko Kohosta?